Vähän on päivitykset taas unohtuneet, hups, kun on niin kovasti kaikenlaista uutta meidän "fantastic fourin" kanssa. Uusina juttuina edelliseen päivitykseen, kiinteää syödään jo, extrahyvän sään ansiosta ollaan ulkoiltu jo reippaasti jo juostaan, leikitään, muristaan, painitaan ja haukutaan, ja ollaanpa tutustuttu Miisa-tätiin ja Jaska-enoonkin.

Ja sitten kuvia.

Isompi poika.

Tyypit kuiskuttelee.

Miisa pummaa pentujen ruokaa.

Mustan neidin juoksenteluharjoitukset.

Ruokahetki.

Pienempi poika.

Pentupainit.

On niillä hampaatkin jo.

Musta neiti ja Miisa leikkimässä. Miisa on ihan loistava hoitotäti.

Riistalapsi ja Tessa.

Riista, "Meliza" poseeraa.

Spurtti! Tästä varmaan näkee, että tällä on samanlainen harjas otsapenkerettä pitkin, kuin Tessalla? Söpöä. :)

Riistalapsi haastaa kasvattajatädin sandaalia leikkiin. (Tästä ton harjanteen näkee varmaan selvemmin vielä?)

Sateenkaaren päässä on pinserinpentuja.

Juhannuspäivänä 3 viikkoa täyttänyt pentulauma on juhannuksen pyhinä harrastaneet.

Aktiviteetteihin on kuulunut:

puremista...

söpöilyä...

puremista...

söpöilyä...

puremista...

söpöilyä...

puremista...

söpöilyä...

..ja vielä vähän puremista.

Lasten touhut on vielä vähän kuin hidastettua elokuvaa katselisi, mutta yritystä kyllä riittää. Oikeasti on kyllä pureskeluiden ja söpöstelyjen lisäksi edelleen ahkerasti heiluteltu häntää, opeteltu haukkumista ja murinoita sekä törinöitä ja vikinöitä. Kynsienleikkuut toki alkaa olla hanskassa, osan mielestä se on ihan piece of cake ja sitten parin lapsen mielestä moinen on ihan tyhmää hommaa.

Juhannuspäivän aamun tunteina pentueen pienin, "Minimuikku" nukkui pois, joten lapsilauma käsittää enää neljä kakaraa. Täällä ollaan haikein mielin, mutta keskitytään nyt näiden neljän eloisan pikkupalleron edesottamuksiin. Siinäkin riittää hommaa, nimittäin.

Kaksiviikkoiskuvia räpsittiin lauantaina. Pikku muikkuset on saaneet jo silmät, joilla melkein jo näkee (ovat hyödyksi ainakin sen erottamisessa, onko kyseessä oma rakas-äiti-tissibaari vai tyhmä mummo-hoitotäti-lässyttäjä).

Kävelyharjoittelut on aloitettu, samoin haukku- ja murmutusopettelu (ne on tosin vielä niin säälittäviä yritelmiä että aiheuttavat allekirjoittaneessa sellaisen "vooikuinkaseonsöpö"-lässynlää- reaktion). Ainiin, ja hännänheilutuksia on ollut nähtävissä!

Itseasiassa eräs herra, pojista isompi, on niin innostunut kävelyharjoitelmista että kaksiviikkoiskuva on lähinnä suttua.

Virtaheponen. Virtaskan kuvaamisesta ei oikein meinannut tulla mitään, koska..

..koko kuvaussessio sen kanssa meni tälläiseksi ällöttäväksi lääppimiseksi (huomaa pinskulapsen ilme!)

Miss Kiukku, eli iso musta tyttö.

Kiukkis ilmaisi taas varsin kuuluvasti mitä se oli mieltä siitä, että raastettiin tissiltä, ja Tessa piti koko toimintaa tarkasti silmällä.

Isompi poika. Vauhdin hurmaa... ;)

Pieni mies ei vielä ihan yhtä vauhdilla liikkunut.

Minimuikulla jäi sen verran ruokahetki kesken että se kokeili josko mun sormista sais maitoa nyhdettyä. Todettuaan ettei saa, se tympääntyi koko hommaan.

Tessalla oli tikkienpoisto maanantai-iltana, ja minä jäin kotiin lapsukaisten kanssa. Ensin pidettiin kävelyharjoittelutuokio.

Sit vaan muutenvaan söpöiltiin.


Tuolla taustalla on menossa joku epätoivoinen puremisyritys? Camoon, eihän niillä ole edes hampuja vielä :D

Kaveri maistui vissiin pahalle.

Niin, ja sit tuli äippä kotiin lekurista. Jälleennäkeminen oli aika suloinen <3

Kuviakuvia, niitähän te vingutte kuitenkii ;)
Muikut täytti eilen viikon, ja tänään räpsittiin erityiset yksityiskuvat. Lapset ei olleet ihan samaa mieltä. Jokainen on tunnollisesti tuplannut syntymäpainonsa viikon sisällä, tosin lasten keskinäiset painoerot on aika mielenkiintoisia :p

Muikut:

Näytän-ihan-hamsterilta eli virtahepoheponen.

Virtaheposen selkäuinti.

Kiukuttelija, iso musta tyttö.

Oraranssi, eli isompi poika.

Pikkumies. (kiukutti, kun raastettiin pois tissiltä eikä tädin sormestakaan tullut maitoa. Iso vääryys.)

Minimuikku söpöilee.

Tyytyväinen äiti ja lapset.

Ihan tasapuolisuuden nimissä piti räpsiä muustakin porukasta kuvia, kun vaihteeksi sääkin oli kaunis.

Jaska-eno söpöilee.

Timo istutti herneitä. Pinseri osallistui. (Mitäpä pinskuperheessä pääsis tekemään ilman osallistujia?)

Toki nyt kun elämä on yhtä pentulakanoiden pyykkäämistä, niin muu perhe osallistuu siihenkin, ei tarvi tädin yksinään pyykkäillä..

(todistusaineisto! kyllä täällä tehdään muutakin kuin vedetään lonkkaa..)

Niin ja ne ihanat pikku apurit..

..kiipeili puussa...

...tuijotteli kaukaisuuteen...

...sai pinserihepuleita...

..ja aiheutti yleistä pahennusta hillumalla jaloissa.

Mut pääasia kai että touhutaan porukalla :)